Tekstit

Kapteeni Kuolio ja Kissanmaan hirviökissa

Kapteeni Kuolio ja Kissanmaan hirviökissa Henkilökohtaisia muistiinpanoja   P.A.Manninen TEKSTI SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA!     Arvostan itse tarinoita, joiden juonenkäänteet perustellaan pitävästi, mutta osoittelematta. Siihen päämäärään pyrin myös itse kirjoittamissani albumeissa. Tapahtumia ei selosteta, mutta perustelevia vihjeitä on sijoitettu sekä tekstiin että kuviin, kaiken ymmärtäminen saattaa vaatia lukijalta useamman kuin yhden lukukerran. Käytän yhteen albumiin kaksi vuotta, joten tuntuisi hölmöltä tuottaa siinä ajassa jotain kertakäyttöistä. Kuolio-albumit on suunniteltu kestämään toistuvaa lukemista. Olen kertonut alppareiden taustoista niiden julkistamistilaisuuksissa niille ihmisille, jotka sellaisiin osallistuvat.    Tarkemmin olen esitellyt työskentelyäni Tampereen työväenopistossa pitämilläni sarjakuvakursseilla, niille ihmisille, jotka sellaisiin osallistuvat.    Kyllästyneenä siihen, että nämä asiat ovat jääneet vain harvojen ...

Sivu 3 ja 4

Kuva
  Kirjoitan Kuolio-albumit sekä perusteellisen suunnittelun pohjalta, että improvisoiden. Hirviökissan kolme ensimmäistä sivua poikkeavat tavallisesta kirjoitustekniikastani siinä, että niiden tapahtumapaikkoja valokuvatessa minulla oli valmiina storyboard. Yleensä Hannele Kivilahti ottaa valokuvat kuvauspaikalla yhteisten nopeasti tehtävien päätösten ohjaamina ja minä kirjoitan sarjakuvan alkuperäisten ideoideni ja kuvausten aikana tapahtuneiden sattumien perusteella.   Hirviökissan alkukohtauksen paikaksi valikoitui Haarlan palatsin ympäristö. Kuljin paikan ohi pari kertaa viikossa, joten minulla oli aikaa miettiä kohtauksen vaatimaa sivumäärää ja ruutujen sisältöä.    Paikan valintaan oli kolme albumin teemoihin liittyvää syytä. Ensinnäkin Haarlan palatsin edustaa koristavat patsaat ovat olleet suosikkipatsaani Tampereella lapsuudestani alkaen. Ne ovat erittäin hirviömäisiä, toisin kuin useimmat julkiset taideteokset.    Sovitin alkukohtauksen tapahtumat...

Sivu 5

Kuva
  Toinen syy kuvauspaikan valintaan oli Hotelli Ilves, jonka nimi tietysti liittyy albumin kissapetoteemaan. Jatkossakin kuviin ilmestyy ilveksiä.   Kolmas kuvauspaikan tarjoamista teemallisista vilahduksista on kohtauksen viimeisessä ruudussa. Haarlan palatsin takapihan portinpylväiden päät ovat huipusta katkaistun pyramidin muotoisia. Samaa muotoa Aleister Crowley käytti toisinaan rituaalimenojensa alttarissa.   Sivun ruutujako toistuu albumin loppupuolella. Näin tarinan ensimmäinen maaginen teko (sillä sehän tuon runon lausuminen on) yhdistyy visuaalisesti tarinan viimeiseen maagiseen tekoon, Tämän idean tosin keksin vasta albumin loppukohtausta kirjoittaessani, improvisoiden.   

Sivu 6

Kuva
    Kapteeni Kuolio ajattelee ja puhuu aivan kuin minä: Hillitsemättömiä mielleyhtymiä viljellen. Kuolion mielleyhtymät eivät silti ole aivan vapaita, koska tarinoita laatiessani vältän selittämättömiä yhteensattumia.    Tässä Kuolio on selvästi aistinut, maagisesti alkukohtauksessa lausutun runon ja jatkaa sen lausumista, mutta käyttäen eri käännöstä. Alun katkelma oli lainattu Aale Tynnin suomennoksesta, mutta Renne Nikupaavola käänsi pätkän Toista tulemista Shokki Special -albumiin vuonna 1973. Se sisältyi Jan Strnadin (teksti) ja Frank Brunnerin (kuvat) sarjakuvaan Syvyyden hirviö (alun perin otsikko oli ollut ”What Rough Beast”, suoraan runon lopetusta lainaten).    Sarjakuvan alkuperäisessä versiossakaan ei runon tekijää ilmoitettu, joten Nikupaavola ei välttämättä tunnistanut tekstin lähdettä, lisäksi tuntuu todennäköiseltä, että suomennos tehtiin ruotsinkielisen käännöksen pohjalta, mikä työnsi lopputulosta aina vain kauemmaksi alkutekstistä. Joka t...

Sivu 7

Kuva
  Tiivistin Crowleyn elämän yhteen sivuun ja selitin, miksi Yeats olisi hyvinkin halunnut varoittaa Crowleyn pahoista aikeista.   Crowley oli ristiriitainen hahmo. Hän ei välttämättä ollut syytön maineeseensa maailman ilkeimpänä ihmisenä, vaikka Brittiläisen skandaalilehdistön kirjoituksilla olikin asiassa vahva rooli. Toisaalta Crowley oletti pystyvänsä auttamaan ihmiskuntaa opeillaan ja yritti tuotteistaa ajatteluaan. Hänen elämänsä oli kokoelma uskomattomia tapahtumia, esimerkiksi ryhtyminen naismuusikkojen ”Ragged Ragtime Girls” -bändin manageriksi vuonna 1913 ja esiintymismatkan järjestäminen Moskovaan. Voi vain kuvitella, miten piukkoja paikkoja siihen sisältyi. Crowleyn elämäkerrat esittävät erilaisia tulkintoja tapahtumista, ja monet hänestä liikkuvat tarinat eivät ole laisinkaan totta. Varsinkin ensimmäinen elämäkerta, John Symondsin "The Great Beast” (josta Crowleyn maine lähti maailmanvalloitukselleen vuonna 1951) on pitkälti muunneltua totuutta. Pokkaripainoksen ka...

Sivu 8

  Juoni lähtee toden teolla liikkeelle Ajattaran soittaessa Kökölle kännykällä.   Ajattara on maaginen olento, joka alkujaan oli ihminen. Löysin hänet Kristfrid Gananderin klassikkokirjasta Mythologia Fennica, jonka teksti oli lyhyt ja ytimekäs: ”Paha hirvittävä naispuoleinen metsänhaltia; vei metsämiehiä ja metsästäjiä harhaan”. Noin minimaalinen esittely antoi mahdollisuuden luoda oma hahmo vanhaan nimeen. Minun Ajattarani metsästää hirviöitä, mutta pitää yllä pahaa mainettaan saadakseen toimia rauhassa. Hän on ystävystynyt Kuolion ja Kökön kanssa yhteisten työtehtävien yhteydessä. 

Sivu 9

Kuva
  Kuolio selittää asioita Sfinksistä, johon Toisen tulemisen lainaus voisi viitata. On kylläkin olemassa kaksi erilaista sfinksiksi kutsuttua olentoa, egyptiläinen ja kreikkalainen. Selostuksessa on tärkeintä lyhyt viittaus salaseuroihin. Itse asiassa salaseurojen menojen pelottavuutta on symboloinut olento, jossa yhdistyvät egyptiläisen ja kreikkalaisen sfinksin piirteet.   Egyptiläisen ja kreikkalaisen magian yhdistymien esitellään albumissa myöhemmin, joten en ruvennut ahtamaan tuota tiedonmurua tähän kohtaan.   Kuolio ja Kökkö kävelevät Tampereen pyramidien ohi Kuolion mainitessa pyramidit. Ne ovat kaiketi nokkelasti naamioituja tuuletusaukkoja.    Sivun lopussa kävellään Tammelan pallokentän ohi. Sen aidassa roikkuu Ilveksen jalkapallojoukkueen mainos.