Sivu 6

  

Kapteeni Kuolio ajattelee ja puhuu aivan kuin minä: Hillitsemättömiä mielleyhtymiä viljellen. Kuolion mielleyhtymät eivät silti ole aivan vapaita, koska tarinoita laatiessani vältän selittämättömiä yhteensattumia. 

 

Tässä Kuolio on selvästi aistinut, maagisesti alkukohtauksessa lausutun runon ja jatkaa sen lausumista, mutta käyttäen eri käännöstä. Alun katkelma oli lainattu Aale Tynnin suomennoksesta, mutta Renne Nikupaavola käänsi pätkän Toista tulemista Shokki Special -albumiin vuonna 1973. Se sisältyi Jan Strnadin (teksti) ja Frank Brunnerin (kuvat) sarjakuvaan Syvyyden hirviö (alun perin otsikko oli ollut ”What Rough Beast”, suoraan runon lopetusta lainaten). 


 

Sarjakuvan alkuperäisessä versiossakaan ei runon tekijää ilmoitettu, joten Nikupaavola ei välttämättä tunnistanut tekstin lähdettä, lisäksi tuntuu todennäköiseltä, että suomennos tehtiin ruotsinkielisen käännöksen pohjalta, mikä työnsi lopputulosta aina vain kauemmaksi alkutekstistä. Joka tapauksessa Kuolio oli lukenut Shokin version aikoinaan ensimmäisenä ja heti nähdessään albumin kirppiksellä myynnissä hän muisti tekstin.

 

Runon mystisen sisällön vuoksi Kuolio on sittemmin opetellut myös Aale Tynnin version.

 

Kolmen ensimmäisen sivun runokatkelma katkaistaan siihen paikkaan, josta Nikupaavolan versio alkaa. Tällä tavoin Toisen tulemisen lopetus (Alle Tynnin valitsemin sanoin) tulee esiin Kuolion puhetulvan keskellä. ”Mikä julma peto, aikansa tultua viimein, hiipii syntyäksensä Betlehemiin?” Tuo kysymys on tärkeä koko albumin juonen ja loppuratkaisun kannalta. Käytän tässä lavataikureiden tekniikkaa, eli ohjaan lukijoiden huomion toisaalle ja piiloitan arvoituksen oikean ratkaisun ihan näkyville. 

 

On tosiaankin epäilty, että toinen tuleminen varoittaa maailmaa Aleister Crowleysta, mutta se on vain yksi tulkinta muiden joukossa. 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sivut 36 - 40

Sivut 33 ja 34

Sivu 22 ja 23