Kapteeni Kuolio ja Kissanmaan Hirviökissa - Henkilökohtaisia muistiinpanoja

  Lamia ymmärtää, ettei pysty saamaan hirviökissaa kiinni. Hän joutuu syvään epätoivoon, joka helpottaa vasta kun hän saa imeskellä Ajattaran aiemmin vereentynyttä nenäliinaa. Kyllä, tämä nenäliina on tosiaan keskeinen esine tarinan kannalta.     Hirviökissa manipuloi edelleen Lamiaa. Lamia jää nyt odottamaan, että muut voisivat saada hirviökissan kiinni hänen syötäväkseen. Kun hirviökissa sanoo ”seuraa sitä ainoaa polkua, joka sinulle on avoinna”, hän puhuu suoraan Lamialle. Lamian pitäisi päästä verenhimostaan, koska sen tyydyttäminen on estetty. Kissan repliikki on lainattu Golden Dawnin rituaalista, mutta Kuolio ei vielä tunnista noin lyhyttä katkelmaa.    Sivulla 28  Käytin kaikki mahdollisuudet juoksuttaakseni Lamiaa hirviökissan jäljille. Kun Lamia poistui kuvista, hän toivottavasti myös poistui hetkeksi lukijan mielestä. Tämä oli jälleen tietoista huomion ohjaamista pois Lamiasta. 

  Crata Repoa -kirjanen on esitelty muutenkin lähdeteoksena käyttämässäni Manly Palmer Hall’in kirjassa Egyptian Freemasonry (alun perin 1937). Saman kirjan kannesta lainasin ruutuun 2 kuvan Toth-jumalasta (peilikuvaksi käännettynä).   Hermeksen (eli roomalaisittain Merkuriuksen) sauva samassa ruudussa on puolestaan lainattu Tampereen vanhasta vaakunasta. Siinä toistuu tietysti käyttämäni astraalivalokuvio.    Aleister Crowley esiintyy sivulla kahdesti. Kuuluisa valokuva ilmeisesti pyramidinmuotoiseen hattuseen pukeutuneesta Crowleystä oli pakko saada mukaan. Näyttääkö hattu teidänkin mielestä pannumyssyltä? Toisen kerran Crowley putkahtaa sivun viimeiseen ruutuun Golden Dawnin kaavussaan. Hän tosiaankin rakasti tulla valokuvatuksi roolivaatteissa, toisin kuin useimmat salaseuralaiset.    Sivun seitsemännessä ruudussa esiintyy todennäköisesti tarinassa mainittava leijonanaamioinen pappi. Piirroksen sovitin Egyptian freemasonry-kirjan kuvituksesta.  ...

Matka kulkee tosiaankin kohti Kissanmaata, kuten Kapteeni Kuoliokin alkaa ymmärtää. Varmaa tietoa Kissanmaan nimen alkuperästä ei ole, kertoo Maija Louhivaaran kirja ”Tampereen kadunnimet” (1999), yhteys ilveksiin on yksi mahdollisuus.   Litukan siirtolapuutarhan vieressä olevat kivet olivat kuin tahallisesti sopivia mystisen kohtauksen taustaksi. Siksi hirviökissa jää odottamaan ja hipsii kiveltä toiselle.  Ajattara luottaa kyllä Kapteeni Kuolion taitoihin, mutta hän ei luota magiaan. Ajattara osaa käyttää taitoja itsekin, mutta hän on taistellut monien maagisten olentojen kanssa ja se on vaikuttanut hänen käsityksiinsä magian epäluotettavuudesta. Siksi Ajattara nojautuu enemmänkin lihasvoimiin ja aseisiiin kamppaillessaan hirviöitä vastaan. Hirviökissa kuitenkin väistää hyökkäyksen kuin kissa.    Hirviökissan lausuma teksti on käännetty Golden Dawnin hieman korkea-asteisemmasta vihkimysrituaalista (Theoreticus 2=9). Tällä tavalla hirviökissa esittelee itsensä. Sama...

  Halusin luoda selvän kontrastin rituaalin ja normaalimaailman välille. Siksi syvensin hahmojen varjoja rituaalipaikkaa lähestyttäessä.   Hirviökissa juoksee metsikköön ja ehtii riisua hattunsa ja pukea ylleen kaavun. Ruudussa 6 hän nostaa juuri hupun päänsä yli, ja on tunnistettavissa kätensä viidestä täplästä. Jos lukija olisi jo unohtanut tuon täplityksen, häntä muistutetaan siitä ruudussa 1.    Ruuduissa 6-8 rituaalihahmot ovat ensin vain osittain näkyviä normaalimaailmasta katsoen, mutta välähtävät näkösälle.    Rituaalihahmot edustavat kukin yhtä neljästä elementistä.  Kolmiosymbolit olivat Golden Dawnin käyttämiä merkkejä. Tullessaan esiin hahmot esiintyvät asennoissa, jotka Aleister Crowley määritteli kunkin elementin edustajalle sopiviksi kirjassaan Magick in Theory and Practice.    Salaseurojen rituaalivaatteet ja supersankarien asut muuten muistuttavat toisiaan ainakin jossakin määrin…

  Teksti perustuu Golden Dawnin alimman tason vihkimykseen (Neophyte Z.3). Lyhensin sekä tekstiä että muuta happeningiä erittäin paljon. Varsinaisen rituaalin aikana korostan astraalivalodimension ylimaallista harmoniaa käyttämällä ruuturiveillä vain keskenään samankokoisia ruutuja. Vastaavanlaista efektiä käytin albumissa Juhannuskylän noita (2015). Siinä demoni Belialin mustaan kotidimensioon siirtyminen muutti ruudut tasajakoisiksi alueen epäinhimillisen mekaanisuuden voimalla (jopa samanaikaisissa Tampereen tapahtumissa).   Katselin Aubrey Beardsleyn kuvituksia hakiessani sopivaa tyyliä rituaalin kuvaamiseen, mutta nappasin häneltä lähinnä vain äärimmäisen selkeyden mustien ja valkoisten pintojen joukossa.  Sivun 56 viimeinen ruutu tosin lainaa hahmojen sommittelua Beardsleyn piirroksesta Of a Neophyte and how the black art was revealed unto him by the fiend Asomuel (Pall Mall -lehti, heinäkuu 1893).    Tekstauksen aakkoset suunnittelin Golden Dawnin käyttäm...