Sivut 29-30

 Hakiessani tietoja ilvesuskomuksista törmäsin omassa kirjahyllyssäni kirjaan The Bestiary – a book of beasts, jonka T.H.White oli kääntänyt keskiaikaisesta latinankielisestä käsikirjoituksesta (julkaistu alun perin vuonna 1954). Siinä esitellään Lincis the Lynx, jonka merkittävin ominaisuus on se, että sen virtsa kovettuu jalokiveksi nimeltään Ligurius seitsemän päivän kuluessa. Ihan silkkaa ilkeyttään ilves peittää jätöksensä hiekalla, jotta ihmiset eivät saisi koristaa itseään jalokivillä. 


Tämä tiedonmurunen oli aivan pakko käyttää, olihan se vallan posketon. Päättelin, että vesi ajaa saman asian kuin hiekkaan peittäminen. Paikaksi valikoitui kuvauksellinen Koukkuniemen ranta, koska siinä oltiin lähimpänä vesistöä.

 

Kohtaus oli pakko sitoa muuhun tarinaan, vaikka alun perin se ilmaantui ihan irrallisena ideana. Onneksi ymmärsin, että pelkkä hirviökissan jahtaaminen ei pidä jännitystä yllä koko albumin pituudelta. Toisaalta tarinan lopussa odottavalle rituaalille ei voinut mitoittaa ylenmäärin sivuja, mutta rituaalista saattoi lähteä kaikuja edeltäviin tapahtumiin. Ratkaisu oli helppo: rituaaliin liittyvät näyt tulevat esiin albumin jälkimmäisellä puoliskolla alkaen ”veden heittämisestä”, jonka kaksoismerkitys toimii sekä hiukkasen alatyylisenä vitsinä että viittauksena ylevään puhdistamisrituaaliin (jonka hirviökissa rituaalissa sitten tekee puhtaalla vedellä).


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sivut 36 - 40

Sivut 33 ja 34

Sivu 22 ja 23