Sivu 8

 Juoni lähtee toden teolla liikkeelle Ajattaran soittaessa Kökölle kännykällä. 

Ajattara on maaginen olento, joka alkujaan oli ihminen. Löysin hänet Kristfrid Gananderin klassikkokirjasta Mythologia Fennica, jonka teksti oli lyhyt ja ytimekäs: ”Paha hirvittävä naispuoleinen metsänhaltia; vei metsämiehiä ja metsästäjiä harhaan”. Noin minimaalinen esittely antoi mahdollisuuden luoda oma hahmo vanhaan nimeen. Minun Ajattarani metsästää hirviöitä, mutta pitää yllä pahaa mainettaan saadakseen toimia rauhassa. Hän on ystävystynyt Kuolion ja Kökön kanssa yhteisten työtehtävien yhteydessä. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sivut 36 - 40

Kuva
Matka kulkee tosiaankin kohti Kissanmaata, kuten Kapteeni Kuoliokin alkaa ymmärtää. Varmaa tietoa Kissanmaan nimen alkuperästä ei ole, kertoo Maija Louhivaaran kirja ”Tampereen kadunnimet” (1999), yhteys ilveksiin on yksi mahdollisuus.   Litukan siirtolapuutarhan vieressä olevat kivet olivat kuin tahallisesti sopivia mystisen kohtauksen taustaksi. Siksi hirviökissa jää odottamaan ja hipsii kiveltä toiselle.  Ajattara luottaa kyllä Kapteeni Kuolion taitoihin, mutta hän ei luota magiaan. Ajattara osaa käyttää taitoja itsekin, mutta hän on taistellut monien maagisten olentojen kanssa ja se on vaikuttanut hänen käsityksiinsä magian epäluotettavuudesta. Siksi Ajattara nojautuu enemmänkin lihasvoimiin ja aseisiiin kamppaillessaan hirviöitä vastaan. Hirviökissa kuitenkin väistää hyökkäyksen kuin kissa.    Hirviökissan lausuma teksti on käännetty Golden Dawnin hieman korkea-asteisemmasta vihkimysrituaalista (Theoreticus 2=9). Tällä tavalla hirviökissa esittelee itsensä. Samaa rituaalia lainata
Lue lisää

Sivut 33 ja 34

Kuva
  Kuoliolle selviää, että kaikki tapahtumat viittaavat maagiseen rituaaliin. Matkaa tehdään Kaupin siisteillä lenkkipoluilla, ja siihen maastoon sopii käärmeen näkeminen. Kuolio alkaa selittää odotettavissa olevia rituaalisia näkyjä. Alun perin en tosiaankaan ollut suunnitellut, että sellaisia pitäisi tulla vastaan. Kävin otetut valokuvat läpi ja sovitin niihin tallentuneet yksityiskohdat rituaalinäyiksi sopiviin kohtiin kerrontaa.   Sivulla 34 lähikuvassa nähtävä hölkkääjä edustaa niitä muutamia juoksijoita, jotka valokuvatessamme viilettivät ohitsemme yrittäen olla tuijottamatta toimintaamme.   
Lue lisää

Sivu 22 ja 23

Kuva
  Syy siihen, että albumissa suunnattiin kohti Koukkuniemeä, oli alueen yhteys ilveksiin 1800-luvulla. Olin törmännyt tuohon tietoon Hermann Kauffmannin kirjassa hauskoja muistoja Tampereen tienoilta, josta lainasin yhden kohtauksen albumiin Pispalan vampyyrit (2006). Ilvesten lisäksi mieleeni oli jäänyt toinen hirviökissa-albumin teemoihin liittyvä kohtaus, joka nyt tuli käyttöön albumin loppupuolella. Se seikka, että Kauffmann oli syönyt ilvesmuhennosta, antoi Kapteeni Kuoliolle mahdollisuuden luennoida seuraavalla sivulla ruokavalioiden maagisista ominaisuuksista.
Lue lisää