Kapteeni Kuolio ja Kissanmaan Hirviökissa - Henkilökohtaisia muistiinpanoja

  Kirjoitan Kuolio-albumit sekä perusteellisen suunnittelun pohjalta, että improvisoiden. Hirviökissan kolme ensimmäistä sivua poikkeavat tavallisesta kirjoitustekniikastani siinä, että niiden tapahtumapaikkoja valokuvatessa minulla oli valmiina storyboard. Yleensä Hannele Kivilahti ottaa valokuvat kuvauspaikalla yhteisten nopeasti tehtävien päätösten ohjaamina ja minä kirjoitan sarjakuvan alkuperäisten ideoideni ja kuvausten aikana tapahtuneiden sattumien perusteella.   Hirviökissan alkukohtauksen paikaksi valikoitui Haarlan palatsin ympäristö. Kuljin paikan ohi pari kertaa viikossa, joten minulla oli aikaa miettiä kohtauksen vaatimaa sivumäärää ja ruutujen sisältöä.    Paikan valintaan oli kolme albumin teemoihin liittyvää syytä. Ensinnäkin Haarlan palatsin edustaa koristavat patsaat ovat olleet suosikkipatsaani Tampereella lapsuudestani alkaen. Ne ovat erittäin hirviömäisiä, toisin kuin useimmat julkiset taideteokset.    Sovitin alkukohtauksen tapahtumat...

    Kapteeni Kuolio ajattelee ja puhuu aivan kuin minä: Hillitsemättömiä mielleyhtymiä viljellen. Kuolion mielleyhtymät eivät silti ole aivan vapaita, koska tarinoita laatiessani vältän selittämättömiä yhteensattumia.    Tässä Kuolio on selvästi aistinut, maagisesti alkukohtauksessa lausutun runon ja jatkaa sen lausumista, mutta käyttäen eri käännöstä. Alun katkelma oli lainattu Aale Tynnin suomennoksesta, mutta Renne Nikupaavola käänsi pätkän Toista tulemista Shokki Special -albumiin vuonna 1973. Se sisältyi Jan Strnadin (teksti) ja Frank Brunnerin (kuvat) sarjakuvaan Syvyyden hirviö (alun perin otsikko oli ollut ”What Rough Beast”, suoraan runon lopetusta lainaten).    Sarjakuvan alkuperäisessä versiossakaan ei runon tekijää ilmoitettu, joten Nikupaavola ei välttämättä tunnistanut tekstin lähdettä, lisäksi tuntuu todennäköiseltä, että suomennos tehtiin ruotsinkielisen käännöksen pohjalta, mikä työnsi lopputulosta aina vain kauemmaksi alkutekstistä. Joka t...